Pilvipalvelua – tuoreena pakkasesta

Pilvipalvelua – tuoreena pakkasesta

Tuoreena pakkasestaEsipuhe

Elämme mielenkiintoisia aikoja: ohjelmistoista tulee äppejä, puhelimista tulee älykkäitä ja palvelua saa pilvestä. Autotkin ajavat itsekseen ja robotit hoitavat imuroinnin ja ruohonleikkuun – jos postipoika ei kerkiä. Tartun näistä teemoista nyt tuohon pilvipalveluun, se kun on ammatillisesti lähellä sydäntä. Erityisesti liiketoimintajärjestelmien pilvipalvelut. Millainen on pilvipalvelun anatomia, ei kai se vain haihdu nimensä mukaisesti vesihöyrynä ilmaan (tai sada kaatamalla niskaan), kai siinä sentään jotain konkreettistakin on?

Pilvipalvelu klassisessa merkityksessään

Pilvipalvelu on klassisessa merkityksessään halunnut korvata yrityksen itse omistaman ja hallinnoiman ohjelmiston käytettävyyden tuottamisen. Ja onhan se korvannutkin: ei tarvitse ostaa ja ylläpitää laitteita, ei tarvitse ostaa ja ylläpitää tietokantalisenssejä, ei tarvitse ostaa ja ylläpitää sovellusohjelmiston lisenssejä eikä tarvitse ylläpitää omaa osaamista IT-puolella. Pilveen on usein menty varovaisesti, yksi ohjelmisto kerrallaan. Tämä koettu varovaisuus on ollut luonnollista useastakin syystä:

  • kaikkia ohjelmia ei ole ollut saatavilla pilvestä
  • ihan keskeisimmät tuotannon järjestelmät on haluttu pitää sittenkin itsellä
  • yrityksellä on jo ostettuna laitteet ja tietokannat, johon investointiin tehdään hyvässä lykyssä vielä muutaman vuoden ajan poistoja
  • yrityksellä on osaavaa IT-henkilökuntaa, jota ei ole haluttu lähteä aktiivisesti ajamaan talosta ulos
  • tietoturvapolitiikka ja/tai lainsäätäjän vaatimukset dataa koskien
  • teknologian liian alhainen maturiteetti à lue: yhteensovittamisongelmat.

Pilvipalvelujen haasteita

Pilvipalveluista nauttiminen ei välttämättä ole ollut ihan herkkua männävuosina. Ainakin seuraavia epäkohtia ja heikosti tuettuja lähestymistapoja on ollut havaittavissa:

Pilvipalvelun päivittyminen pakkotahtisesti on ollut vaikea hallita

  • testiympäristöjen puute ja liian lyhyet aikaikkunat testaamiseen -> pruukaa tulla kiire, kun ei pääse itse päättämään milloin päivittyy
  • palvelun tuottajan isot muutokset ohjelmiston toimintaan -> päivitys ei olekaan pikkujuttu
  • omassa ratkaisussa on muokkauksia tai laajennuksia tai integroituja komponentteja -> pitää koordinoida ja kommunikoida useamman (pilvi)palvelutoimittajan kanssa
  • Pilvipalvelutoimittajan palvelutaso ei sittenkään ole päätä huimannut

    • katkoksia tapahtuu muutenkin kuin huoltoikkunan aikana -> pääasiallinen korvaus on Service Credit eli alennusta seuraavan kuukauden maksusta
    • ongelmien kiihdyttäminen à usein ainoa mikä kiihtyy on asiakas itse, palvelupyyntöjen ratkaisu ei tunnu kiihtyvän ja/tai tarjolla olevat (itse)palvelukanavat eivät toimi tyydyttävästi
    • asiakaskohtaisten ratkaisujen tuki -> pilvipalvelu tuottaa peruskäyttöympäristön, pilvipalvelun tuottaja ei tue sitä mitä ja miten sillä tehdään bisnestä
  • Pilvipalveluna on saatettu markkinoida myös asiakaskohtaista palveluntoimittajan konesalissa olevaa ratkaisua

    • tämä malli kyllä takaa laite-, tietokantalisenssi- ja sovelluslisenssisäästöt
    • mutta vaatii palveluntuottajalta erittäin tehokkaita toimintamalleja ollakseen kustannustehokas, lue: ei ole useinkaan kustannustehokas

Palaan vielä aikaisempaan: pilvipalvelu on klassisessa merkityksessään halunnut korvata yrityksen itse omistaman ja hallinnoiman ohjelmiston käytettävyyden tuottamisen. Vain käytettävyyden tuottamisen.

Pilvipalvelun evoluution tilanne

Ja nyt hyviin uutisiin: kehitys kehittyy ja pilvi(ohjelmisto)palvelut ovat päässeet aika rivakkaan juoksuun:

  • palvelun tuottajat, nämä isot ohjelmistotalot, ovat onnistuneet kehittämään tuotteitaan siten, että jatkuvan päivittämisen prosessi tuntuu toimivan – enää ei välttämättä tule isoja ja työläitä, koko tekniikkaa koskevia päivityksiä, vaan joukko pieniä
  • lähes kaikkiin ohjelmistotarpeisiin löytyy pilvipalvelu
  • pilvipalvelujen integroiminen keskenään on alkanut standardoitumaan
  • pilvipalvelujen tuottajat ovat kehittäneet omia ekosysteemejään merkittävästi
    • useilla valmistajilla on oma jälleenmyyjä- ja kumppaniverkosto – ja usein tarjolla on paljon laajennuksia eli niitä äppejä, kaikkea tarpeellista ei tarvitsekaan kehittää omalla rahalla ja vaivalla
    • useat valmistajat tarjoavat omalla brändillään kaiken pilvestä – tuottavuusohjelmat, businessohjelmat jne. – odotettavissa on bundlauksia ja koplauksia, joilla sitoutumalla yhteen toimittajaan pääsee halvemmalla
    • jotkin talot tarjoavat myös substanssia eli asiaosaamista, joko omalla nimellään tai sertifioitujen kumppaniensa välityksellä.

Kehitys kehittyy ja pilvi(ohjelmisto)palvelut ovat päässeet aika rivakkaan juoksuun.

Markkinat kehittyvät

Eikä se tähän jää, myös markkinat eli sinä ja minä, mekin olemme kehittyneet:

  • olemme oppineet hyväksymään ja jopa syleilemään jatkuvan päivittymisen (ja oppimisen) oppia – mitä useammin tulee uutta (tarpeellista tai tarpeetonta), sen parempi
  • pilvi- ja hybridiympäristöjen ylläpitämisestä on alkanut tulla tutumpaa yrityksien IT:lle – ratkaisut saadaan toimimaan turvallisesti ja luotettavasti
  • pilvipalvelujen ylläpitämisessä tarvittajien toimijoitten roolit ovat alkaneet kirkastua
    • tehtaalta käytettävyys
    • jälleenmyyjältä eli kauniimmin kumppanilta ohjelmistokohtainen lähituki ja kehitys
    • omalta IT:ltä laitteet, tietoliikenne ja tietoturva
    • olemme oppineet huomaamaan, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen – maailmalla on tarjolla paljon toimialakohtaista ja toimintokohtaista softaa – vaikeaa on tosin turkulaisen päästää irti NIH-periaatteestaan (Not Invented Here)
    • ja olemme pääsemässä tilanteeseen, jossa omat energiat voi suunnata prosessien kehittämiseen ja toteuttamiseen – käytettävyys, laajennettavuus, tietoturva ja mobiilisuus tulee palveluna.

Jos nyt laittaisin firmaa pystyyn, niin pilvipalveluista se ohjelmistopuoli varmasti otettaisiin. Ja itse asiassa, melkein kaikkien jo etabloituneittenkin yritysten tulisi miettiä pilvittämistä vakavasti. Vakaasti myös. Kannattaa tehdä viiden vuoden TCO ja sen lopputase myös. Melkein väittäisin, että mitä pidempään pysyy omilla koneilla ja ostolisensseillä, sen vaikeammaksi (lue: kalliimmaksi) matka käy. Vuosi sitten olisin muotoillut tämän viestin eri tavalla.

Raha

Kuka hyötyy pilvipalvelusta eniten

Mistä idea pilvipalvelujen tuottamisesta on muuten mahtanut syntyä? Pyyteettömästä pyrkimyksestä hyvään? Minulla on oma arvaus: ahneudesta. Ahneudesta se on syntynyt, mutta voi kai ahneudestakin syntyä hyvää? Tai minimissään voisi olla niin, että ei synny pahaa. Oliko niin että pahan teon määritelmä on se, että teosta ei koidu tekijälleen mitään hyvää, mutta teon kohteelle ikävyyttä? Neutraali teko taas on se, että tekijälle syntyy hyvää ja teon kohteelle pahaa (tasapaino nääs säilyy). Ja hyvää olisi tällöin teko, josta tekijälle koituu hyvää (tai ei ainakaan pahaa) ja teon kohteelle hyvää.

 ”Ahneus” pilvipalvelun tuottajan näkökulmasta:

Mietitäänpäs sitä ahneutta pilvipalvelun tuottajan näkökulmasta:

  • ongelma: ohjelmistostamme tehdään piraattikopioita  -> ratkaisu: siirrytään laskuttamaan käytöstä suoraan, ohjelmakopioita ei lasketa markkinoille
  • ongelma: ohjelmistostamme on useita eri versiosukupolvia, ja niiden tukeminen on meille iso rasite -> ratkaisu: siirretään kaikki käyttämään samaa versiota
  • ongelma: asiakas käyttää meille kuuluvaa rahaa laitteisiin, tietokantalisensseihin ja ylläpitoon ->ratkaisu: tuotetaan asiakkaalle käytettävyys ja tienataan mittakaavaedusta
  • ongelma: asiakas omistaa ohjelmistolisenssin, ja voi ikävimmässä tilanteessa lopettaa lisenssiylläpitomaksut ja silti käyttää tuotetta -> ratkaisu: ei myydä tuotetta omistettavaksi, vaan tilaajalisensioidaan se.

Edellä oleva pohdinta lienee aikoinaan vauhdittanut pilvipalvelujen tuottamiseen ryhtymistä. Ahneus siis. Terve ahneus, joka ei ole pahaa, ehkä korkeintaan neutraalia. Itse asiassa, tämä on tainnut olla hyvää sittenkin, koska kyllä tästä asiakas ja kumppanikin hyötyvät (kuten edellä on todettu)…emme kai sentään ole niin tyhmiä , että ihan vaan mainosten ja hypertaitavan ja superlaajan lobbauksen takia oltaisiin pilvestä innoissaan. Ei kai nyt sentään? En minä ainakaan.

Ja hattu päästä, kun mainosmies päästää oikein kunnon epä- tai puolitotuuden (lue: valheen tai kaunistelun). Ikisuosikkini on: ”Tuoreena pakkasesta”.

By |2017-11-03T15:44:06+00:0009.11.2016|Blogi|

About the Author:

Mikko Nordblom
Mikko Nordblomilla on n. 20 vuotta kokemusta IT-alan B2B-myynnistä koulutuksen, laitteiston, laitteistoon liittyvien palveluiden ja liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien osalta (ERP, CRM). Mikko on erikoistunut palvelutuotteiden rakentamiseen. Yksinkertaisuus on valttia palvelun myynnissä, -ostamisessa ja -tuottamisessa – Vaikka palvelun tuottaminen ei todellisuudessa aina yksinkertaista olekaan. Mikko on osa Fenix johtoryhmää sekä yrityksen perustajajäsen.